Vuosi 2011: Pääsin opiskelemaan hartaasti toivomaani alaa eli sosiaalialaa. Sosionomi opiskelut ovat alkaneet yli odotusten. On ihanaa opiskella, ala on oikea ja suo syvää tyydytystä ja oppia lisää. Rakkautta ei tämä(kään) vuosi tuonut. Sydän särkyi kertaalleen ja loppu vuosi meni sitä paikkaillessa. Melkoisesta mustasta mudasta ja mesennuksen syövereistä piti nousta, kun vuosi alkoi ja sen todella tein ja olen niin ylpeä siitä. Alkuvuosi oli rankkaa aikaa ja meni sirpaleiden keräämiseen. Keväällä aurinko paistoi kunnes helteet korvensivat kaiken kauniin. Syksy toi uutta elämää ja uudenlaista syytä mennä eteenpäin ja katsoa taas luottaen tulevaisuuteen. Lapset kasvoivat, viisastuivat ja eheytyivät yhdessä äitin kanssa. Pikkuhiljaa olen taas saanut otteen elämästä ja perheestäni ja selvästi olemme matkalla valoon päin.

Nyt on hyvä hetki vaihtaa vuotta ja aloittaa taas alusta. Tänä vuonna tulee se elämäni Rakkaus, eiks vaan? Tänä vuonna talous on entistäkin paremmassa kunnossa. Tänä vuonna lapset taas kasvavat, viisastuvat ja eheytyvät ja äiti kans. Tänä vuonna etsin itseäni entistäkin syvemmältä ja löydän taas itsestäni uusia puolia. Tervetuloa uusi vuosi 2012!